Presentations

2021

  • Rawlings, A., Niemivirta, M., Korhonen, J., Lindskog, M., Tuominen, H., & Mononen, R. (2021). Tunteet ja taidot matematiikassa – Akateemisten tunteiden ja aritmeettisten taitojen kehitys ja keskinäiset yhteydet ensimmäisinä kouluvuosina. Paper presented at the FERA Conference on Education, 25–26 November, online Jyväskylä, Finland.

  • Tuominen, H., Niemivirta, M., Korhonen, J., Tveiten, T., & Mononen, R., (2021). Matemaattisten taitojen ja motivaation profiilit: Pysyvyys ja muutokset ensimmäisten kouluvuosien aikana. Paper presented at the FERA Conference on Education, 25–26 November, online Jyväskylä, Finland.

  • Mononen, R., Niemivirta, M., Korhonen, J., Lindskog, M., & Tapola, A. (2021). Developmental relations between math anxiety, symbolic numerical magnitude processing and arithmetic performance in the first and second grade. Paper presentation in symposium at the 10th NORSMA conference, November 4–5, online Reykjavik, Iceland.

  • Tuominen, H., Niemivirta, M., Korhonen, J., Tveiten, K., & Mononen, R., (2021). Profiles of arithmetic performance and mathematics motivation: Change and stability during the early school years. Paper presentation in symposium at the 10th NORSMA conference, November 4–5, online Reykjavik, Iceland.

  • Rawlings, A., Niemivirta, M., Korhonen, J., Lindskog, M., Tuominen, H., & Mononen, R., (2021). Achievement emotions, self-concept, and value in Norwegian school beginners’ mathematics studies. Paper presentation at the 10th NORSMA conference, November 4–5, online Reykjavik, Iceland.

  • Mononen, R., Niemivirta, M., Korhonen, J., Lindskog, M., & Tapola, A. (2021). Concurrent and longitudinal relations between math anxiety, symbolic numerical magnitude processing and arithmetic performance in the first and second grade. Paper presentation at the 19th Biennial Conference of European Association for Research on Learning and Instruction (EARLI), August 23–28, online Gothenburg, Sweden.

 

Abstract: We investigated the concurrent and developmental relations between mathematics anxiety (MA), symbolic numerical magnitude processing (SNMP) and arithmetic skills (AS) among 264 Norwegian children (Mage = 6 y 9 m). Children’s MA, SNMP and AS were measured in Grade 1 and 2, together with a curriculum-based mathematics test. All constructs correlated significantly within each time point, and the rank-order stability over time was high, particularly in SNMP and AS. By means of latent change score modeling, we found overall increases in SNMP and AS over time, but no change in MA. Most interestingly, changes in AS and MA were correlated (i.e., steeper increase in AS was linked with less steep increase in MA), as were changes in SNMP and AS (i.e., improvement in SNMP was associated with improvement in AS). Only the initial level of AS predicted Grade 2 mathematics test scores. Boys scored higher on the initial level of SNMP, and also showed steeper increase in it. Our findings not only evidence developmental relations between different mathematical skills during early school years, but also that changes in children’s MA are somewhat connected with changes in arithmetic performance. The differential effects associated with MA (developmentally only linked with AS) and gender (predicting only changes in SNMP) call for further longitudinal research on the different domains of mathematical skills.

  • Tuominen, H., Niemivirta, M., Korhonen, J., Tapola, A., & Mononen, R. (2021). Profiles of mathematical skills and motivation among first grade students. Paper presentation at the 19th Biennial Conference of European Association for Research on Learning and Instruction (EARLI), August 23–28, online Gothenburg, Sweden.

 

Abstract: High self-concept and interest are often linked to good academic performance, but we still know fairly little about the interplay between and individual differences in self-concept, interest, and math performance in young children. Following a person-oriented approach, the aim of this study was to investigate what kinds of profiles of mathematical skills and motivation can be identified among first-graders, and how students with different profiles differ with respect to math value and more general school value. The participants were 265 Norwegian first-graders (Mage = 6 y 9 mo; 45% girls), who completed various math tests (number sense, counting and arithmetic, and word problems) and a questionnaire assessing interest and self-concept in math, as well as math and school value. Using latent class clustering analysis, four distinct profiles were identified. The largest group (46%) consisted of students who displayed relatively high skills but slightly lower interest than on average. In addition, there was a group characterized by relatively high skills and positive motivation (22%) and, in contrast, a group with low skills and negative motivation (21%). Also, an interesting pattern of low skills but positive motivation was extracted (12%). ANOVAs showed that in addition to students characterized by high skills and positive motivation also students having positive motivation despite low skills displayed high valuing of math and school in general. The findings indicate that skills and motivation, especially interest, do not always go hand in hand. Some children might need support for math skills, some for motivation, and some for both.

  • Mononen, R. (2021). Formulating problems and design for researching children’s mathematics learning – from cross-sectional to intervention studies. Invited talk, Sept 21, FILIORUM-seminar, University of Gothenburg, Sweden.

  • Mononen, R. (2021). iSeeNumbers project. Invited talk, 20 April, Math Education seminar at Uppsala University, Sweden

  • Mononen, R. (2021). Experiences on data collection in the times of Covid-19. Research seminar at the Department of Special Needs Education, 14 January, Oslo, Norway.

2020

  • Mononen, R. & Niemivirta, M. (2020). Lukumääräisyyden tajun ja työmuistin profiilien yhteys matemaattiseen osaamiseen ensimmäisen luokan oppilailla. Paper presented at the FERA Conference on Education (online), 15–16 December, Helsinki, Finland.

 

Abstract:

Lukumääräisyyden tajulla ja työmuistilla on aiemman tutkimuksen mukaan havaittu yhteys matemaattiseen osaamiseen, mutta vain harvat tutkimukset ovat käsitelleet näiden kahden roolia yhtäaikaisesti. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme millaisia lukumääräisyyden tajun ja työmuistin profiileja voimme tunnistaa ensiluokkalaisilta ja miten nämä eri profiilit ennustavat matemaattista osaamista. Tutkimukseen osallistui 256 norjalaista oppilasta (ikä ka. = 6 v 9 kk), joiden lukumääräisyyden tajua (1- ja 2-numeroisilla luvuilla vertailu) ja työmuistia (kielellinen, visuaalinen ja toiminnanohjaus) sekä matemaattisia taitoja (lukujonotaidot, yhteen- ja vähennyslaskut ja sanalliset tehtävät) arvioitiin. Latentin ryhmittelyanalyysin perusteella neljä profiilia selitti aineistoa parhaiten. Suurin ryhmä (33.6%) koostui oppilaista, joilla oli hyvä työmuisti, mutta heikkoutta lukumääräisyyden tajussa. Toiseksi suurimman ryhmän oppilailla (25.8%) oli samoin hyvä työmuisti ja keskimääräistä vahvempi lukumääräisyyden taju. Kolmannelle ryhmälle (23.4%) oli ominaista keskimääräistä heikompi työmuisti sekä lukumääräisyyden taju. Neljännelle ryhmälle (17.2%) oli tunnusomaista keskimääräistä vahvempi työmuisti ja hyvä lukumääräisyyden taju. Varianssianalyysi osoitti tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä eri matemaattisissa taidoissa (η2p = .21–30), myös sen jälkeen kun kontrollimuuttujien (ikä, sukupuoli, vanhempien koulutustaso, norja toisena kielenä, ei-kielellinen päättely, nopea nimeäminen ja sanojen ymmärtäminen) vaikutukset otettiin huomioon. Tuloksemme osoittavat, että ensiluokkalaisilla on suhteellisia vahvuuksia lukumääräisyyden tajussa ja työmuistissa, ja molemmilla konstrukteilla on omanlainen, jopa toisiaan kompensoiva rooli matemaattisessa osaamisessa. Ne, joilla oli keskimääräistä heikompi lukumääräisyyden taju, osasivat muita heikommin yhteen- ja vähennyslaskuja, ja ne, joilla oli lisäksi myös keskimääräistä heikompi työmuisti, suoriutuivat kaikista heikoiten lukujonotaidoissa ja sanallisissa tehtävissä. Näyttäisikin siltä, että lukumääräisyyden tajun ja työmuistin rooli on riippuvainen myös arvioitavasta matemaattisesta taidosta.
 

  • Mononen, R. & Niemivirta, M. (2020). Patterns of symbolic numerical magnitude processing and working memory as underlying factors in early mathematics performance. Accepted as a symposium presentation for MCLS2020, 27-29 June, Dublin, Ireland. The conference was cancelled due to COVID-19 situation.

 

Abstract:

Aim. We investigated the patterns of symbolic numerical magnitude processing (SNMP) and working memory (WM) as underlying factors in early mathematics performance.

Methods. 256 Norwegian first graders were tested on WM, SNMP, counting and arithmetic skills. Latent class cluster analysis and AN(C)OVAs were used, with age, gender, parents’ educational level, intelligence, rapid automatized naming, and word comprehension as covariates.

Results. Five groups were identified with different patterns of WM and SNMP. The ANCOVAs showed group differences in counting and arithmetic to be significant with explained variance ranging from 11% to 21%, even after controlling for all covariates.

  • Niemivirta, M., & Mononen, R. (2020). Longitudinal stability of and reciprocal predictions between mathematics performance and motivation among school beginners. Accepted as a symposium presentation for MCLS2020, 27–29 June, Dublin, Ireland. The conference was cancelled due to COVID-19 situation.​

Abstract:

Aim. We investigated longitudinal stability of and reciprocal predictions between mathematics performance and motivation among school beginners. 

Methods. Students (N = 265) completed various tests assessing cognitive and mathematical skills, and rated their interest and perceived competence in mathematics during grade one and two. A latent cross-lagged panel model was estimated with cognitive skills, gender and parents’ education as covariates.

Results. Both performance and motivation showed stability over time, but only one cross-lagged effect reached significance after controlling for the effects of cognitive skills and demographics: previous mathematics performance predicted later perceived competence, thus lending support for the skill development model.

  • Tuominen, H., Mononen, R., Korhonen, J., Tapola, A., & Niemivirta, M. (2020). Patterns of math skills and motivation among school-beginners. Accepted as a lightning talk for MCLS2020, 27-29 June, Dublin, Ireland. The conference was cancelled due to COVID-19 situation.

Abstract: High competence perceptions and interest are often linked to good academic performance, but we still know fairly little about the interplay between competence perceptions, interest, and math performance in young children. Also, the associations between skills and motivation are not necessarily similar for all children. In order to increase understanding of the potentially different patterns of mathematical skills and motivation among school-beginners, the aim of this study was to investigate what kinds of profiles of math skills, interest, and competence perceptions can be identified among first grade students.

 

The participants were 265 Norwegian first-graders (Mage = 6y 9mo; 45% girls), who completed various math tests related to number sense (comparison of 1- and 2-digit numbers) as well as counting and arithmetic (number word sequences, addition and subtraction fluency, word problem solving), and a questionnaire assessing their interest and competence perceptions in math.

 

Following a person-oriented approach and using TwoStep cluster analysis, five distinct profiles were identified. There was a large group of students (33%) characterized by above average skills and positive motivation and, also, a small group of students displaying very high skills and positive motivation (9%). In contrast, a group of students with low skills and negative motivation (25%) was found. In addition, interesting patterns of above average skills but very low interest (16%) and low skills but positive motivation (17%) were extracted. Configural frequency analyses revealed that boys were overrepresented in the very high skills and positive motivation group and that students having Norwegian as second language were overrepresented in the low skills but positive motivation group. The findings indicate that skills and particularly interest do not always go hand in hand. Some children might need support for math skills, some for motivation, and some for both.

2019

  • Tuominen, H., Mononen, R., Korhonen, J., Tapola, A., & Niemivirta, M. (2019). Matematiikan taitojen ja motivaation profiilit ensimmäisen luokan oppilailla. Paper presented at the FERA Conference on Education, 21–22 November, Joensuu, Finland.

Abstrakti: Luottamus omiin kykyihin ja korkea kiinnostus linkittyvät usein myös hyviin suorituksiin, mutta pienten lasten minäpystyvyyden, kiinnostuksen ja osaamisen välisistä yhteyksistä tiedämme varsin vähän. Lisäksi nämä yhteydet eivät välttämättä ole samanlaisia kaikilla oppilailla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, voidaanko ensimmäisellä luokalla tunnistaa ryhmiä, joiden profiilit matematiikan taidoissa ja motivaatiossa ovat erilaisia. Tutkimus on osa iSeeNumbers-hanketta, jossa selvitetään norjalaisten lasten matematiikan taitojen kehitystä ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Tämän tutkimuksen osallistujat olivat ensiluokkalaisia (N = 265; ikä ka = 6v 9kk; tyttöjä 45%), joiden matematiikan taidoista arvioitiin lukumääräisyyden tajua (1- ja 2-numeroisten lukujen vertailu) sekä laskemisen taitoja (lukujonotaidot, yhteen- ja vähennyslaskujen sujuvuus, sanalliset tehtävät). Motivaation osalta oppilaat arvioivat kiinnostustaan ja minäpystyvyyttään matematiikassa. Oppilaat voitiin luokitella TwoStep-ryhmittelyanalyysin avulla viiteen ryhmään matematiikan taitojen ja motivaation perusteella. Suurin ryhmä (33%) koostui oppilaista, joilla oli sekä suhteellisen hyvät taidot että myönteinen motivaatio, kun taas toiseksi suurimman ryhmän (25%) oppilailla oli keskimääräistä heikommat taidot ja kielteisempi motivaatio. Lisäksi tunnistettiin ryhmä (17%), jolla oli suhteellisen heikot taidot, mutta siitä huolimatta korkea kiinnostus ja minäpystyvyys, sekä ryhmä (16%), jolla oli päinvastoin hyvät taidot, mutta selkeästi muita matalampi kiinnostus. Pienintä ryhmää (9%) luonnehtivat muita huomattavasti paremmat taidot ja melko myönteinen motivaatio. Pojat olivat yliedustettuina tässä pienimmässä ryhmässä, kun taas oppilaat, joiden äidinkieli ei ole norja, olivat yliedustettuina ryhmässä, jolla oli heikoista taidoista huolimatta myönteinen motivaatio. Oppilaat olivat yleisesti ottaen hyvin motivoituneita matematiikan oppimisesta koulupolkunsa alussa, mutta on mielenkiintoista, etteivät taidot ja kiinnostus kulkeneet aina käsi kädessä. Osa oppilaista siis tarvinnee jatkossa tukea joko matematiikan taidoissa tai kiinnostuksen herättämisessä, osa molemmissa.

  • Mononen, R. (2019). Tracking individual differences in numeracy development – interplay between skills, motivation and well-being. Invited speaker in Brown Bag seminar, 5.11.2019, University of Oslo.

Abstract: Currently, there is little knowledge about the interplay of factors that contribute to numeracy development, especially in the early years of schooling. In order to address this gap, our research project iSeeNumbers focuses on tracing individual differences in children’s numeracy development from Grade 1 to Grade 3 (n = 265). More precisely, the focus is on the developmental interplay between skills (numeracy, language and executive functions), motivation (interest and competence perceptions) and well-being (school value and math anxiety) during the early school years. In this talk, project’s study design – with opportunities and challenges – and some preliminary results from the first time point (first grade) are presented.